References

References

Frisky & Anjoy has conducted extensive and rigorous analyses and reports on complex societal phenomena since 2012. We have attempted to delineate the repetitive patterns underlying the systemic transformation. The focus of our study has encompassed various areas including science diplomacy, performance management, information systems in the built environment, cultural heritage and museum policy, reducing regulatory burdens, impact assessment of laws, transport policy, sustainability transformation, and the influence of the European Union.

Assessment of the reform of the system of central government transfers for museums and the museum policy programme 2030

Museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja museopoliittisen ohjelman 2030 arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:2

Eduskunta hyväksyi uuden museolain vuonna 2019 ja edellytti, että valtakunnallisten ja alueellisten vastuumuseoiden rahoituksen riittävyyttä ja alueellisten vastuumuseoiden määrää ja toimintaa arvioidaan osana laajempaa uudistuksen seurantaa.

Arvioinnin tietoperusta koostuu asiakirja-analyysista, asiantuntijahaastatteluista, sähköisen kyselyn tuloksista ja sidosryhmille järjestetyistä keskustelutilaisuuksista.
Arvioinnissa havaittiin, että museolain uudistusta ja sen taustalla ollutta museopoliittista ohjelmaa voidaan pitää varsin onnistuneina. Sekä laki että ohjelma ovat osaltaan selkeyttäneet valtakunnallisten ja alueellisten vastuumuseoiden strategista tehtävää ja korostaneet toiminnan vaikuttavuuden merkitystä.

Keskeisin haaste liittyy vastuumuseoiden rahoituksen ja kasvavien vastuiden yhteensovittamiseen etenkin alueellisten vastuumuseoiden kohdalla. Vaikka museoiden valtionosuudet ovat kasvaneet uudistusten myötä, eivät henkilötyövuodet ole kasvaneet samassa suhteessa. Lisäksi vastuumuseoiden uusien tehtävien määrittely ja niille asetetut konkreettiset tavoitteet ovat jääneet osalle museoista hieman epämääräisiksi. Samoin toiminnan raportointi ja seuranta kohdistuvat liiaksi teknisiin suoritteisiin toiminnan laadun ja tuloksellisuuden sijaan. Näitten tekijöiden takia vastuumuseoiden parissa esiintyy jonkin verran epävarmuutta siitä, mitä vastuumuseotyö käytännössä tarkoittaa.


Publications of the Ministry of Education and Culture, Finland 2024:2

The Finnish Parliament adopted a new Museums Act in 2019 and required that the sufficiency of funding for museums designated as museums with national or regional responsibility as well as the number and operation of designated regional museums be assessed as part of a wider monitoring of the reform.

The assessment is based on information gathered from analysis of documentation, interviews with experts, the results of an electronic survey and discussions with stakeholders.
The findings indicated that the Museums Act reform and the museum policy programme, which the reform builds on, can be seen as quite successful. Both the Act and the programme have clarified the strategic role of designated national and regional museums and emphasised the importance of effectiveness.

The key challenge is the allocation of funding for the increasing responsibilities of designated museums, especially those of designated regional museums. Although reforms have increased central government transfers to museums, the number of person-years has not increased to the same extent. In addition, some of the designated museums have remained somewhat unclear about their new tasks and the concrete objectives set for the museums. Similarly, the reporting and monitoring are too focused on technical performance rather than the quality and effectiveness of operation. This has created some uncertainty among designated museums as to what their work entails in practise.

 

Participation of Finnish Public Sector Institutions in the Implementation of Development Policy and Cooperation : Opportunities and challenges (2023)

Julkisen sektorin rooli ja osallisuus kehitysyhteistyössä: Mahdollisuudet ja haasteet. Ulkoministeriön julkaisuja 2023:6

Tämä selvitys antaa analyyttisen yleiskatsauksen Suomen julkisten instituutioiden roolista ja osallistumisesta kehityspolitiikkassa ja kehitysyhteistyössä. Selvitys esittää myös strategisen arvion mahdollisuuksista ja haasteista, joita liittyy julkisten toimijoiden vahvempaan osallistumiseen kehitysyhteistyössä. Työn toteutti syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana Frisky & Anjoy Oy:n johtama tutkimusryhmä.

Hankkeen loppuraportti on laadittu selvityksen kolmen osion mukaisesti. Ensimmäiseksi raportissa esitetään avaintoimijat sekä maantieteelliset alueet ja sektorit, minkä jälkeen julkisten toimijoiden osallisuutta ja julkisen osaamisen tai tiedon hyödyntämistä tarkasteltiin asiantuntijahaastattelujen avulla. Lopuksi tutkimukseen sisältyi strateginen tulevaisuuteen suuntautunut analyysi, johon tuotettiin lisätietoa työpajan ja kyselyn avulla. Yhdessä selvityksen ohjausryhmän kanssa selvitys rajattiin IKI-, Twinning- tai TAIEX-instrumenttien kautta tehtyyn toimintaan vuosina 2017–2021. Selvitys ei ole suoranainen vaikuttavuustai vaikutusarviointi, mutta tarjoaa yleiskatsauksen julkisen sektorin rooliin ja julkisen asiantuntemuksen käyttöön kehitysyhteistyössä. Selvityksen tulosten pohjalta tässä raportissa hahmotellaan viisi huomioonotettavaa pääkohtaa, joiden avulla julkisen sektorin osallisuutta kehityspolitiikassa voidaan tulevaisuudessa kehittää.


Publications of the Ministry for Foreign Affairs 2023:6

This study provides an analytical overview of the role and involvement of Finnish public sector institutions in development policy and cooperation, as well as a strategic assessment of the opportunities and challenges that enable or restrict stronger participation in development cooperation and policymaking of Finnish institutions. This study was conducted between September 2022 and March 2023 by Frisky & Anjoy Oy together with affiliated researchers and development policy experts.

This report is structured according to the three consecutive parts in which the study was conducted. The study presents a mapping exercise of key actors, regions and sectors, followed by an analysis of the current state of PSE in Finland based on key-informant interviews. Lastly, the study involved a strategic future-oriented analysis to which added data was generated through a stakeholder workshop and a survey. Together with the study’s steering committee, the scope of the study was limited to ICI, Twinning- or TAIEX-related PSE-activity between 2017–2021. While the study is not a performance or impact evaluation of such initiatives, it aims to provide an overview of the key components that relate to the use of public sector expertise and the involvement of public agencies in Finnish development policy. As such, this study outlines five key points to take into consideration when developing future PSE activities in Finland.

Kohti laadukasta lainvalmistelua : Lainvalmisteluprosessin laatuindikaattorit (2023)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:13

Tässä raportissa on selvitetty hyvän lainvalmistelun keskeisiä ominaisuuksia ja laadittu ehdotus lainvalmistelun laatua mittaavista indikaattoreista. Näiden toimenpiteiden avulla arvioitiin lainvalmisteluprosessin nykytilaa, vahvuuksia, heikkouksia ja niiden syitä sekä laadittiin kuusi kehittämissuositusta lainvalmisteluprosessin kehittämiseksi.

Lainvalmisteluprosessin laatua käsittelevä kansainvälinen tutkimus on vähäistä ja kotimainen tutkimus on pistemäistä ja sattumanvaraista. Lainvalmisteluprosessin laadusta ei ole saatavilla kattavaa ja luotettavaa seurantatietoa. Säädöshankkeiden tietokantojen tai järjestelmien tietovarantoja tulee kehittää lainvalmistelun laadun seurannan parantamiseksi.

Hankkeessa kehitettiin lainvalmistelun laatuindikaattorijärjestelmä, joka perustuu seitsemään osa-alueeseen: 1) aloite, tarve ja relevanssi 2) organisointi ja johtaminen ministeriöissä 3) resursointi ja kyvykkyydet 4) tietoperusta 5) osallisuus ja kuuleminen 6) prosessin laatu ja sujuvuus 7) lain vaikutusten arviointi.

Pilotoidut barometrit osoittivat, että eniten kehitettävää on lainvalmisteluprosessin resursoinnissa, johtamisessa, prosessien suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi sidosryhmät toivoivat, että kuulemis- ja osallisuuskäytäntöjen vuorovaikutuksellisuutta kehitettäisiin enemmän.

Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.


Towards Sterling Law Drafting: Quality Indicators of the Law Drafting Process. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2023:13

This project has researched the key features of good law drafting and prepared a recommendation for the quality indicators of the law drafting process. Based on these actions, the project has analyzed the current state of law drafting process, its strengths and weaknesses and their causes, and made six recommendations for further development.

There is little international research on the quality of the legislative process and national research is both spot-on and haphazard. There is no comprehensive and reliable monitoring data available on the quality of the legislative process. Data reserves of databases or systems related to legislative projects should be further developed to improve the monitoring of law preparation quality.

This project created a quality indicator system for legislative preparation which consists of seven sections: 1) initiative, need, and relevance, 2) organization and management in ministries, 3) resourcing and abilities, 4) knowledge base, 5) participation and consultation, 6) process quality and smoothness, 7) law’s impact assessment.

Piloted barometers revealed that the law drafting process' resourcing, management, process planning, and impact assessment need further development the most. Furthermore, the stakeholders hoped that more interactive consultation and participation practices would be developed.

This publication has undergone an external scientific review.

Suomen Agenda2030-toimeenpanon arviointi (2023)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:8

Suomen Agenda2030:n toimeenpanon arviointi oli rajattu valtionhallinnon toimiin ja ohjausjärjestelmään sekä vuosiin 2019–2022. Arviointi toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen dokumenttianalyysiä, haastatteluita, kyselyä, verrokkimaa-arviota ja työpajoja.

Suomella on vaikeuksia saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet vuoteen 2030 mennessä, vaikka Suomi on johtavia maita kestävän kehityksen edistämisessä. Suomen haasteet liittyvät erityisesti ekologiseen kestävyyteen sekä globaalivastuuseen ja rajat ylittäviin negatiivisiin vaikutuksiin.

Agenda2030-toimeenpanon tavoitteenasettelu on aiempaa selkeämpää ja systeeminen lähestymistapa toimeenpanossa on vahvistunut. Agenda2030:n tavoitteet näkyvät selkeimmin eri hallinnonalojen strategioissa ja tulosohjauksessa, mutta hallinnonalojen välillä käytännöissä on suurta vaihtelua. Agenda2030:n tavoitteita ei nykyisellään huomioida riittävästi säädös- ja budjettivalmistelussa.

Suomalaisen ohjausjärjestelmän vahvuutena on sen pitkä sekä laaja-alainen sitoutuminen kestävän kehityksen edistämiseen. Heikkoutena on monimutkaisuus ja hajanaisuus. Nykyinen malli tukee puutteellisesti ilmiöperusteista poikkihallinnollista ohjausta ja kestävyyden kolmen ulottuvuuden samanaikaista huomiointia. Suomi on edustanut vahvasti kansainvälisillä foorumeilla, mutta globaalivastuun tulisi näkyä vahvemmin osana kaikkien hallinnonalojen toimintaa.


Assessing the implementation of the Agenda2030 in Finland. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2023:8

The assessment of the implementation of the 2030 Agenda in Finland has focused to the actions, guidance and direction of the central government taken in 2019-2022.

Finland has difficulties in achieving the goals of sustainable development by 2030, even though Finland is one of the leading countries in promoting sustainable development. The challenges are especially related to ecological sustainability and global responsibility and spill-over effects.

The goal setting of the 2030 Agenda implementation is however clearer than previously and the systemic approach in the implementation has been strengthened. The goals of the 2030 Agenda are most visible in the strategies and results management of different administrative branches, but there is a variation in practices between the branches. The goals of the 2030 Agenda are currently not sufficiently taken into account in regulation and budgetary control.

The strength of central government guidance and direction in Finland is its long-term and wide-ranging commitment to promoting sustainable development. The weakness lays in complexity and fragmentation. The current model supports insufficiently phenomenon-based cross-administrative guidance and different dimensions of sustainability. Global responsibility should be strengthened in all branches of the government.

Julkisten palveluiden kansalais- ja asiakaskokemuksen tietopohjan nykytila (2023)

Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:7

Valtiovarainministeriön toimeksiannon mukaan tämän selvityshankkeen tehtävänä on ollut selvittää ja kuvata kansalais- ja asiakaskokemuksen tietopohjan nykytila sekä analysoida millaisin edellytyksin voitaisiin tulevaisuudessa muodostaa kokonaiskäsitys julkisten palveluiden kansalais- ja asiakaskokemuksen nykytilasta. Selvityshankkeessa tarkastelu rajattiin subjektiivisiin kansalais- ja asiakaskokemuksiin, joihin sisältyvät palveluiden käyttäjien niin omakohtaiset kuin mielikuviin perustuvat kokemukset palveluista.

Selvityshankkeen empiirinen aineisto koostui olemassa olevien tiedonkeruutapojen kartoituksesta, valtion virastoille ja laitoksille sekä kunta- ja aluehallinnon organisaatioille lähetetystä sähköisestä kyselystä sekä asiantuntijahaastatteluista.

Selvitys osoitti, että Suomen julkinen hallinto kokoaa tällä hetkellä paljon kansalais- ja asiakastyytyväisyyttä käsittelevää seuranta- ja arviointitietoa. Haasteena on kuitenkin käytettävien tiedonkeruujärjestelmien, mittarien ja menetelmien epäyhteneväisyys sekä yhteismitattomuus. Tämän vuoksi kattavaa kokonaiskuvaa tyytyväisyydestä julkisiin palveluihin ei ole mahdollista muodostaa olemassa olevin tiedoin.

Ilman luotettavaa tietoperustaa julkisen sektorin kehittämisen strategisten linjausten toimeenpanosta on vaikeaa saada luotettavaa tietoa. Kansalais- ja asiakastyytyväisyyden seurannan ja arvioinnin tulisi olla julkisen hallinnon jatkokehittämisessä keskeisessä asemassa.

Raportissa esitetään lopuksi kuusi kehittämissuositusta asiakas- ja kansalaistyytyväisyyden seurannan ja arvioinnin parantamiseksi.


The current state of the knowledge base of public services' citizen and customer experience. Publications of the Ministry of Finance 2023:7

The task of this research project, according to the Ministry of Finance's mandate, has been to discover and describe the current state of the knowledge base of citizen and customer experience, as well as to analyze the conditions under which an overall understanding of the current state of citizen and customer experience of public services could be formed in the future. The examination in the research project was limited to subjective citizen and customer experiences, which include both personal and image-based service user experiences.

The project's empirical data included an assessment of existing data collection practices, an electronic survey sent to state agencies, as well as municipal and regional government organizations, and expert interviews.

The research showed that the Finnish government collects an abundance of monitoring and evaluation data on citizen and customer satisfaction. Inconsistent data collection systems, metrics, and methods, as well as the absence of common indicators, pose a challenge. Consequently, it is impossible to form a complete picture of satisfaction with public services using the available data. It is difficult to obtain sufficient information about the implementation of strategic guidelines for the development of the public sector in the absence of a dependable database. The monitoring and evaluation of citizen and customer satisfaction should play a central role in future public administration development strategies in Finland.

The report concludes with six policy recommendations to improve customer and citizen satisfaction monitoring and evaluation.

Paransiko sääntelyuudistus liikenteen palveluita? Liikennepalvelulain jälkiarviointi (2022)

Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:1

Pääministeri Sipilän kaudella tehtiin laaja liikenteen lainsäädännön uudistus, jolla haluttiin edistää liikenteen palvelullistumista ja toimivien liikennemarkkinoiden syntymistä. Taustalla oli visio liikenteen tulevaisuudesta, joka vaati markkinoiden avaamista, digitalisaation edistämistä, sääntelyn tehostamista ja asiakaslähtöisyyden korostamista.

Arvioinnin tavoite on tuottaa tietoa siitä, millaisia vaikutuksia lailla on ollut ja miten lain tavoitteet ovat toteutuneet ja mitkä asiat ovat vaikuttaneet niiden toteutumiseen.

Arvioinnin keskeinen huomio on, että lain päämäärä on perusteltu ja saa tukea sidosryhmiltä. Sen sijaan toteutustapa ei ollut täysin onnistunut: vastuut ja velvoitteet ovat aiheuttaneet hieman epätietoisuutta toimijoiden keskuudessa. Laki on jossain määrin edistänyt innovaatiotoimintaa ja markkinaehtoisuutta, vaikka ei olekaan vielä synnyttänyt Suomeen merkittävää MaaS-ekosysteemiä. Tavara- ja linja-autoliikenteessä vaikutukset ovat vähäisempiä. Vaikutukset liikennejärjestelmään ja yhteiskuntaan voidaan havaita vasta pidemmällä aikavälillä.

Lain toimeenpanoa tulisi tukea muiden ohjauskeinojen avulla. Lain vaikutusten johdonmukaista seurantaa tulisi tukea, ja tarvittaessa toteuttaa kohdennettuja erillisselvityksiä. Pidemmän aikavälin vaikutuksia yhteiskuntaan ja liikennejärjestelmään huomioiva vaikuttavuusarviointi tulisi toteuttaa vuosien 2025–2027 välillä.


Did the regulatory reform improve transport services? Ex-post evaluation of the Transport Services Act. Publications of the Ministry of Transport and Communications 2022:11

During Prime Minister Sipilä's term, a major reform of transport legislation was carried out to promote the liberalisation of transport services and the emergence of a functioning transport market. This was based on a vision for the future of transport that called for opening up markets, promoting digitalisation, improving regulation and emphasising customer orientation.

The aim of the evaluation is to provide information on the impact of the law, how its objectives have been achieved and what has contributed to their realisation.

A key finding of the evaluation is that the purpose of the law is justified and supported by stakeholders. However, the way it has been implemented has not been entirely successful: responsibilities and obligations have created some confusion among stakeholders. The Act has to some extent promoted innovation and market orientation, although it has not yet created a significant MaaS ecosystem in Finland. The impact on freight and bus transport is less pronounced. Impacts on the transport system and society can only be observed in the longer term.

The implementation of the law should be supported by other instruments of governance. Consistent monitoring of the impact of the law should be supported, and targeted studies carried out where necessary. An impact assessment should be carried out between 2025 and 2027, considering the longer-term effects on society and the transport system..

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ulkoinen arviointi (2022)

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:15

Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti keväällä 2021 Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa (Tukes) koskevan ulkoisen arvioinnin. Tavoitteena on ollut tuottaa viraston kokonaisarviointi. Painopisteinä ovat olleet viraston tulosohjaus, toiminta ja prosessit, palveluiden kehittäminen, digitalisaatiohankkeet, digiosaaminen, palveluiden asiakaslähtöisyys ja sidosryhmäyhteistyö sekä EU- ja kansainvälinen yhteistyö.

Tukesin toiminnassa on nähtävissä vielä selkeitä merkkejä tai eräänlaista kipuilua viime vuosikymmenellä tapahtuneista muutoksista. Tukesin transformaatio ja eri toimintojen fuusioituminen yhdeksi virastoksi on vielä osittain keskeneräinen. Tarve uudistua on selkeästi tunnistettu viraston sisällä, mikä antaa hyvät lähtökohdat viraston toiminnan kehittämiselle. Tukesilla on olemassa visio, hyviä kehitystavoitteita ja suunnitelmia, joiden avulla transformaatiota aiotaan viedä eteenpäin.

Toimenpidesuositukset kehottavat Tukesia jatkossa muun muassa panostamaan voimakkaammin viraston yhtenäisyyden edistämiseen, toimeenpanemaan tehokkaammin palveluiden kehittämistä ja digitalisaatiota sekä tehostamaan eri kehittämishankkeisiin liittyvää tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurantaa. Myös Tukesia ohjaavia ministeriöitä kehotetaan kehittämään tulosohjauksen nykyisiä rakenteita, jotta viraston toiminnan operatiivinen ja strateginen ohjaus eivät eriytyisi liikaa toisistaan.


External evaluation of the Finnish Safety and Chemical Agency (Tukes).  Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2022:15.

In spring 2021, the Ministry of Economic Affairs and Employment launched an external evaluation of the Finnish Safety and Chemicals Agency (Tukes). The aim was to produce an overall assessment of the agency. The evaluation focused on the agency’s performance guidance, activities and processes, development of services, digitalisation projects, digital skills, customer-orientation of services and stakeholder cooperation as well as EU and international cooperation.

The negative feelings caused by the organisational changes of the previous decade are still visible in Tukes. The transformation of Tukes and the merging of different functions into one agency are still incomplete. The agency has identified a clear need for renewal, which provides a good basis for developing its operations. With its existing vision and good development goals and plans, Tukes can take the transformation forward.

The recommended measures encourage Tukes to invest more in promoting the agency’s unity, to implement the digitalisation and development of services more efficiently and to intensify the monitoring of performance and effectiveness related to various development projects. In addition, the ministries in charge of directing Tukes are urged to develop the current structures of performance management so that the operational and strategic steering of the agency’s activities do not begin to diverge from each other too much.

Innovaatiomyönteisen sääntelyn käytännöt kasvualoilla (2022)

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:1

Sääntelyn edistäminen innovaatioiden ja uusien liiketoimintamallien markkinoille pääsyn helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi sisältyy kansallisen TKI-tiekartan toimenpiteisiin. Tämä selvitys tukee tiekartan toimeenpanoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön kasvuportfolion kehittämispilottia tarkastelemalla, miten uusien kasvualojen kehitystä voidaan tukea innovaatiomyönteisen sääntelyn käytäntöjen avulla. Selvitystyön pohjalta, kansainväliset opit huomioiden, on valmisteltu ehdotus sääntelykokeilujen kansalliseksi toimintamalliksi. Toimintamalli tarjoaa viranomaisille mallin sääntelykokeilujen, ja erityisesti sääntelyhiekkalaatikon, tarpeen, hyötyjen ja toteutuksen reunaehtojen arviointiin. Lisäksi se tukee sääntelykokeilujen valmistelua tarjoamalla käytännön tietoa ja ohjeistusta. Esimerkkialoina selvityksessä on tarkasteltu energia- ja elintarvikealaa. Selvitys osoitti, että sääntelyn hiekkalaatikot ovat vain yksi työkalu muiden joukossa. Selvityksen suosituksina ehdotetaan sääntelykokeiluja koskevan strategian tai toimintaohjelman laatimista sekä sääntelykokeilujen kansallisen osaamiskeskuksen tai -verkoston perustamista. Lisäksi ehdotetaan energia-alan sääntelyn hiekkalaatikon valmistelun käynnistämistä. Tässä voitaisiin toteuttaa hajautettujen energiayhteisöjen kokeiluja. Elintarvikealalla EU-sääntely vähentää merkittävästi kansallista liikkumavaraa ja vaikeuttaa sääntelykokeilujen toteuttamista kansallisella tasolla. Alalla tulisi pyrkiä ensisijaisesti EU-tason hiekkalaatikoiden edistämiseen.


Practices of innovation-friendly regulation in growth sectors. Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2022:1.

Promoting regulation to facilitate and speed up the market access of innovations and new business models is included in the measures of the National Roadmap for Research, Development and Innovation. This report supports the implementation of the Roadmap and the growth portfolio development pilot of the Ministry of Economic Affairs and Employment by examining how the development of new growth sectors can be supported by means of innovation-friendly regulatory practices. Based on the report and considering the international lessons learned, a proposal for a national operating model for regulatory experiments has been prepared. The operating model provides the authorities with a model for assessing regulatory experiments and, in particular, regulatory sandboxes, the need for them, their benefits and constraints on implementation. It also supports the preparation of regulatory experiments by providing practical information and guidance. The report, which uses the energy and food sectors as examples, shows that regulatory sandboxes are only one tool among many. The report recommends the preparation of a strategy or action plan for regulatory experimentation and the establishment of a national centre of expertise or network for regulatory experimentation. It also proposes the preparation of a regulatory sandbox for the energy sector. This could enable experimentation with distributed energy communities. In the food sector, EU regulation significantly reduces national room to manoeuvre and hampers the implementation of regulatory experiments at the national level. The sector should primarily aim to promote regulatory sandboxes at the EU level.

Vakaasta valvojasta muutoksen mahdollistajaksi : Energiaviraston ulkopuolinen arviointi (2021)

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:66

Tämän arviointiraportin tavoitteena on tuottaa kattavaan analyysiin perustuva näkemys Energiaviraston toiminnasta, johtamisesta ja toiminnan vaikuttavuudesta sekä esittää johtopäätöksiä ja suosituksia näiden kehittämiseksi. Arviointi toteutetaan ajankohtana, jolloin energia- ja ilmastokysymykset ovat globaalin, eurooppalaisen ja kansallisen politiikan keskiössä. Ilmastotavoitteiden toteuttaminen vaatii uusia teknlogisia läpimurtoja, kuluttajien käyttäytymisen muutosta mutta myös kansallisen politiikan ja sääntelykehikon uudistamista. Viimeksi mainituissa Energiavirastolla on keskeinen rooli ja tehtävä. Se voi kuitenkin proaktiivisesti vaikuttaa myös yritysten toimintaan ja ”energiakansalaisten” käyttäytymisen muutokseen.


From stable supervisor to an enabler of change - The Evaluation of the Finnish Energy Authority. Publications of the Ministry of Economic Affairs and Employment 2021:66. 

The aim of this evaluation report is to provide comprehensive, analysis-based insight into the Finnish Energy Authority´s operations, management and effectiveness, and to present conclusions and recommendations for their development. This evaluation takes place at a time when energy and climate issues are at the heart of global, European and national policymaking. Achieving climate change goals will require new technological breakthroughs, a change in consumer behavior but also a reform of national policies and regulatory frameworks.

Kohti mahdollistavaa tiedediplomatiaa: Suomalaisen tiedediplomatian tila ja kehittämistarpeet (2021)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:41

Tässä hankkeessa on selvitetty suomalaisen tiedediplomatian tilaa ja kehittämistarpeita. Selvitys lähtee liikkeelle tiedediplomatian kolmijaosta: science in diplomacy (tieteellisen tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa), diplomacy for science (diplomatian merkitys tieteellisen yhteistyön tukemisessa) ja science for diplomacy (tieteellisen yhteistyön merkitys kansainvälisten suhteiden kehittämisessä). Tämän lisäksi huomioidaan niin kansallinen intressipohjaisuus, kuin kansainväliset verkostot. Selvityksessä tehdään laaja läpileikkaus tiedediplomatian kansainväliseen tilaan, jossa käsitellään Suomelle merkityksellisiä areenoita ja toimijoita. Tiedediplomatiaverkostojen merkitystä tarkastellaan Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) ja Kansainvälisen biodiversiteettipaneelin (IPBES) toiminnassa.


Towards An Enabling Science Diplomacy: The current state and development of Finnish science diplomacy. Publications of the Government's analysis, assessment and research activities 2021:41. 

This report evaluates the current state and development of Finnish science diplomacy. First, the report discusses the relevance of the tripartite catergorization: science in diplomacy (the role of science in decision-making), diplomacy for science (the role of diplomacy in scientific cooperation) and science for diplomacy (the role of scientific cooperation in developing international relations). The study also considers interest-based approaches, as well as the role of international networks. The report provides a broad overview of science diplomacy globally, and discusses key arenas and actors relevant to Finland. Science diplomatic networks are examined with case studies of the International Panel on Climate Change (IPCC) and the International Panel on Biodiversity (IPBES).

 

Valtiohallinnon tulosohjausmallin arviointi (2021)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:33

Arvioinnissa on tarkasteltu tulosohjauksen periaatteita ja käytännön toteutumista sekä määritelty tulosohjausmallin kehitystarpeita ja vaihtoehtoisia kehityssuuntia. Arvioinnin perusteella tulosohjauksessa on tapahtunut viime vuosina selvää, joskin hallinnonaloittain hyvin vaihtelevaa, kehitystä. Tulosohjaus on monilla hallinnonaloilla kehittynyt strategisempaan suuntaan, samalla kun vuoropuhelu ministeriön ja ohjattavan viraston välillä on parantunut. Positiivisesta kehityksestä huolimatta tulosohjaukseen kohdistuu kuitenkin merkittäviä uudistustarpeita.

Arvioinnin johtopäätöksinä todetaan mm., että valtionhallinnon toimintaympäristö on muuttunut aikaisempaa kompleksisemmaksi, mikä edellyttää aiempaa poikkihallinnollisempaa ja pidemmän aikajänteen tarkastelutapaa tulosohjauksessa. Lisäksi suhde poliittiseen ohjaukseen ja budjettiohjaukseen hakee paikkaansa. Tarvetta on yhdenmukaisemmille käytännöille sekä selkeämmälle yhteiselle viitekehykselle ja uusille lähestymistavoille yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaamiseen.

Arviointi suosittelee mm. dialogin ja vertaisoppimisen vahvistamista, poikkihallinnollisemman ja ilmiölähtöisemmän vaikuttavuuden ohjauksen kehittämistä, tuloksellisuuden käsitteistön päivittämistä, kannustinmekanismien kokeiluja, tulosohjauksen ja budjettiohjauksen välisen kytkennän selkeyttämistä sekä tiedonhallinnon ja sähköisten järjestelmien kehittämistä.


Assesment of the performance management model. Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2021:33

The assessment has examined the principles and practice of performance management and identified areas for improvement and alternative directions of development for the performance management model. The assessment shows that there have been clear, albeit very variable, developments in performance management in recent years. In many fields of administration, performance management has become more strategic, as dialogue between the ministry and the agency under its control has improved. In spite of this positive development, however, performance management has significant needs for improvement.

Conclusions of the assessment were, for example, that the operating environment of state administration has become increasingly complex, which requires a more cross-governmental and longer-term approach to performance management. Furthermore, the relationship with political governance and budgetary control is trying to find its place. There is a need for more harmonised practices, a clearer common framework and new approaches to measuring social impact.

The assessment recommends, among other things, strengthening dialogue and peer learning, developing more cross-governmental and phenomenon-oriented effectiveness management, updating the concept of performance, experimenting with incentive mecha-nisms, clarifying the link between performance management and budgetary control, and developing information management and electronic systems.

Government steering beyond 2020 (2021)

Valtion ohjaus 2020-luvulla: Säädös- ja resurssiohjauksesta järjestelmänavigointiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:17

Ohjaus2020-hanke tarjoaa kokonaiskuvan Suomen valtion ohjauksen kehityksestä ja nykytilasta sekä vahvistaa keskustelua systeemisen ohjauksen mahdollisuuksista. Analyysi tunnistaa mahdollistajia ja hidasteita siirryttäessä ilmiölähtöisempään ohjaukseen. Tulevaisuuden systeemistä hallinnan muotoa kutsutaan järjestelmänavigoinniksi.

Hanke pohjaa kompleksisuus- ja systeemiteoreettisiin tulkintoihin ennakoivasta hallinnasta. Kompleksisuusajattelun näkökulmasta järjestelmänavigoinnin haasteet ja mahdollisuudet eivät ole instituutioiden ja toimijoiden ominaisuuksissa vaan niiden välisissä suhteissa. Järjestelmänavigoinnissa on kyse vuorovaikutuksessa syntyvästä ja vuorovaikutusta ohjaavasta hallinnan rakenteesta, jossa korostuvat nöyrä lähestymistapa ja luottamus, tulevaisuussuuntautuneisuus ja oppiminen. Covid-19-kriisi on tarjonnut poikkeuksellisen viitekehyksen systeemisen ohjauksen välineiden tarkasteluun kriisiolosuhteissa. Osin poikkeustilanne on vahvistanut koettua tarvetta systeemisyyteen, osin se on nostanut esille kaipuuta selkeisiin toimivaltasuhteisiin ja vähempään kompleksisuuteen.

Monitasoinen systeeminen ohjaus ei edusta valtavirtaa. Onkin tärkeää oppia kulttuurimuutoksen kansainvälisistä, alueellisista ja paikallisista esimerkeistä, tukea systeemistä luottamusta ja sopeutumista ja sekä ottaa käyttöön ohjausta tarpeen mukaan uudistavia kannustimia.


From Regulatory and Resource Management to Systems navigation. Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2021:17

The Steering2020 project provides an overview of the development and current state of Finnish state governance and strengthens the discussion on the possibilities of systemic governance. The analysis identifies enablers and barriers in the transition to more phenomenon-based steering. The more systems-based form of future steering and anticipatory governance is called systems navigation. The project is based on complexity- and systems-theoretical interpretations of anticipatory governance. From the perspective of complexity thinking, the challenges and opportunities of system navigation are not in the characteristics of institutions and actors themselves, rather in the relationships between them.


Julkisen sektorin systeeminen muutos: Kokemuksia maailmalta (2021)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:15

Tässä raportissa tutkitaan, kuinka systeemisen muutoksen haasteeseen on vastattu Suomen kannalta kiinnostavissa vertailumaissa. Tarkasteltavaksi valikoitui neljä valtiota ja valinta perustui Suomea koskettavien systeemisen muutoksen avainalueisiin: 1) työmarkkinauudistus (Tanska), 2) julkisen sektorin innovaatiot (Kanada), 3) julkisen hallinnon digitaalinen uudistaminen (Singapore) ja 4) yhtenäisen hallinnon ajattelu (Iso-Britannia).

Raportissa tarkastellaan systeemisen muutoksen ilmaantumista ’kompleksisuuslinssin’ läpi. Lähestymistapa tuo esille systeemisen muutoksen osatekijöiden roolit, joihin lukeutuvat itseorganisoituminen, monimuotoisuus, kytkeytyneisyys, hallitseva näkemys, palauteprosessit, yhteisevoluutio ja hajautuva rakenne. Raportti on osa Ohjaus2020 -hanketta, jonka tavoitteena on tarjota kokonaiskuva Suomen valtion ohjauksen kehityksestä ja nykytilasta sekä vahvistaa keskustelua systeemisen ohjauksen mahdollisuuksista.


Systemic change in the public sector: International benchmarks. Publications of the Government’s analysis, assessment and research activities 2021:15

This report examines how the challenge of systemic change has been met in the comparison countries of interest to Finland. What practices have been adopted in these countries? How has the process of systemic change progressed? What have been the key reforms or turning points during the reform process? This report is part of the Steering2020 project.

Palvelulabyrintista asiakkaan tarpeisiin: Suomalaisen päihdehuollon nykytilan systeeminen tarkastelu (2020)

Myllyhoitoyhdistyksen tilaamassa selvityksessä kartoitettiin päihdetyön keskeisten toimijoiden näkemyksiä suomalaisen päihdehuollon tilasta. Keskeisiksi kehittämiskohteiksi nousivat päihdepalveluiden saatavuuden riittämättömyys, päihdehoitopolkujen katkonaisuus, kuntien vähäiset resurssit sekä ongelmat päihdepalvelujen saatavuuden alueellisessa yhdenvertaisuudessa.


Systemic review of the current state of Finnish substance abuse treatment (2020)

This investigation commissioned by Myllyhoitoyhdistys surveyed the views of key actors in substance abuse work on the state of Finnish substance abuse care.

Muotoaan etsivä virasto: Taiteen edistämiskeskuksen arviointi (2021)

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:11

Opetus- ja kulttuuriministeriö tilasi kilpailutuksen perusteella ulkoisen arvioinnin Taiteen edistämiskeskuksen ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten, joita ovat taideneuvosto sekä valtion- ja alueelliset taidetoimikunnat, toiminnasta. Tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva viraston ja sen yhteydessä olevien luottamuselinten organisaatiorakenteen tarkoituksenmukaisuudesta, toiminnan laadusta sekä vaikuttavuudesta niille säädettyjen lakisääteisten tehtävien osalta. Arviointi toteutettiin 15.5.-15.12.2020 välisenä aikana. Arviointi osoittaa, että Taiteen edistämiskeskusta pidetään asiantuntevana, osaavana ja suorituskykyisenä taiteen edistämisen virastona. Nuorena virastona Taiteen edistämiskeskuksella on kuitenkin ollut jossain määrin vaikeuksia toimeenpanna viraston uudistuslinjauksia ja hallinnollisia prosesseja. Arvioinnissa ehdotetaan, että Taiteen edistämiskeskuksen perustehtävää, tulevaisuuden visiota ja strategista asemointia tulee terävöittää. Myös viraston ohjausta ja johtamista tulee parantaa. Lisäksi ehdotetaan toimikuntalaitoksen rakenteen ja taiteen rahoitusmallin uudistamista sekä viraston kansainvälisen toiminnan parantamista.


Evaluation of  Finland's Arts Promotion Centre. Publications of the Ministry of Education and Culture 2021:11.

The Ministry of Education and Culture commissioned an external evaluation of the activities of the Arts Promotion Centre Finland (Taike) and its associated elected bodies, such as the Central Arts Council and the national and regional arts councils, on the basis of competitive tendering. The purpose of the evaluation was to produce an overall view of the relevance of the Arts Promotion Centre’s and its associated bodies’ current organisational structure and of the quality and effectiveness of their activities with regard to the statutory tasks assigned to them. The evaluation was conducted from 15 May to 15 December 2020. The results show that the Centre is perceived as a competent, skilled and performant agency for arts promotion. It was, however, observed that being a young agency the Arts Promotion Centre has experienced some difficulties in implementing its reform policies and administrative processes. The evaluation proposes that the mission, future vision and strategic positioning of the Arts Promotion Centre should be sharpened. Its steering and management should also be enhanced. It is moreover proposed that the committee system and the arts financing model should be restructured and the international activities of the Centre need to be developed.

Society as an Interaction Space (2020)

Editors: Hanna Lehtimäki, Petri Uusikylä ja Anssi Smedlund

As digitalization and social media are increasingly blurring the boundaries between traditional societal, political, and economic institutions, this book provides a cross-disciplinary examination of value co-creation. From various standpoints, it examines how institutions contribute to service ecosystems and how digitalization is transforming value co-creation in these ecosystems Pursuing a systems approach, the book articulates a social reality composed of interacting and interconnected elements that cannot be captured with only micro or macro levels of analysis. Service ecosystems are considered as configurations of people and technologies embedded in institutionalized rules, cultural meanings, and practices, offering valuable insights into the service-centered view of markets and society. Given the breadth and depth of its coverage, the book offers a valuable resource for all students and scholars interested in understanding and envisioning the future democratic landscape.

The Institutionalisation of Evaluation in Europe (2020)

CHAPTER 3: FINLAND
Petri Uusikylä, Pertti Ahonen, Nina K. Hietakangas and Johanna Nurmi

This book examines the progress of institutionalisation of evaluation in European countries from various perspectives. It describes both prior developments and current states of evaluation in 16 European countriesand across the European Union (EU), focussing on three dimensions, namely the political, social and professional systems. These detailed country reports, which have been written by selected researchers and authors from each of the respective countries, lead to a concluding comparison and synthesis.

Endeavour to Find Evidence (2019)

The Role of Evaluation in Complex Systems of Governance
(2019) by
Petri Uusikylä

This dissertation examines the changing role of evaluation in complex systems of governance. The problem with current evaluation approaches is that they are rather static; apply mechanistic, linear causal logic; lack understanding of the theory of change; and often rely on rigid, a priori, defined evaluation criteria and methods. Traditional evaluation models are not suitable for understanding and evaluating reasonably complicated or complex policy phenomena.

The dissertation outlines an alternative systemic evaluation approach that is more suitable for evaluating the effectiveness and impacts of complex polices and interventions than the traditional policy or program evaluation model. The new approach presented relies heavily on the idea of ​​systems and complexity theories and the utilization of the systemic evaluation designs derived from them. Developmental evaluations, systemic network analysis and utilization of theory of change models are examples of this approach. The thesis also suggests that the evaluators should have a more active role as knowledge brokers and policy interpreters between governments and citizens. This would make it easierfor citizens and firms to understand the complex regulatory and policy-making environment, and thus to support the development of an open and democratic society.


Poliittinen päätöksenteko on muuttunut monimutkaiseksi ja tempoilevaksi - selkeä tietoperusta puuttuu

Globaalissa taloudessa ja politiikassa ilmiöiden välillä vallitsee vahva keskinäisriippuvuus ja yhteenkietoutuneisuus. Kun samaan aikaan päätöksenteon vauhti ja käsiteltävien asioiden kiireellisyys ovat kasvaneet, ollaan jouduttu tilanteeseen, jossa päätöksentekoa ei enää ohjaa selkeä työnjako poliittisten linjausten sekä hallinnollisen valmistelun ja toimeenpanon välillä.  Samaan aikaan päätöksenteolta odotetaan kuitenkin yhä suurempaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä vahvaa tiedolla johtamista. Ongelmaksi on noussut huolellisen ja näyttöön perustuvan valmistelun yhteensovittaminen jatkuvassa
muutoksessa olevaan monimutkaiseen ja kompleksiseen toimintaympäristöön.

Väitöskirjassa tarkastellaan politiikan arvioinnin (policy evaluation) muuttuvaa roolia kompleksisessa hallintajärjestelmässä. Nykymuotoisen arviointitoiminnan ongelmana on liiallinen staattisuus, mekanistinen lineaarinen kausaalilogiikka, puutteellinen muutoksen teorian ymmärrys sekä jäykät usein etukäteen määritellyt arviointikriteerit ja niihin liittyvät menetelmät. Perinteiset arviointikäytännöt soveltuvat kohtuullisen huonosti monimutkaisten tai kompleksisten politiikkailmiöiden ymmärtämiseen ja arviointiin.

Uusikylän väitöskirjassa hahmotetaan vaihtoehtoista, systeemistä arvioinnin lähestymistapaa, joka soveltuu perinteistä politiikka- tai ohjelma-arvioinnin mallia paremmin kompleksisten hallintajärjestelmien vaikuttavuuden arviointiin. Esitetty uusi lähestymistapa nojaa vahvasti systeemi- ja kompleksisuusteorioihin ja niistä johdettujen systeemisten arviointiasetelmien hyödyntämiseen.

Yhteiskunnan muutosvalmiuden tukija (2019)

Sitran selvityksiä 155 (2019)

Yhdessä 4FRONT:in ja Augmented Leadership Instituten kanssa toteutettu vaikuttavuusarviointi keskittyy  Sitran “Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi” -vaikuttavuustavoitteeseen ja analysoi siinä tapahtunutta yhteiskunnallista kehitystä vuodesta 2011 kevääseen 2019. Arvioinnissa on tarkastelu erityisesti, miten eri teot ovat kytkeytyneet vaikuttavuustavoitteeseen ja sen sisältöihin.

Arvioinnin tehtävänä on tuottaa luotettavaa ja riippumatonta tietoa Sitran ohjauksen, strategisen johtamisen, toiminnan suunnittelun ja kehittämisen tueksi. Keskeiset arviointikysymykset kohdistuvat Sitran valintojen onnistumiseen, Sitran merkitykseen ja rooliin systeemisten muutosten edistämisessä ja vaikuttavuustavoitteen sisältöalueissa tapahtuneeseen kehitykseen Suomessa ja kansainvälisesti.

Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi vaikuttavuustavoite ja siihen kytkeytyvät hankkeet ovat suomalaisen julkisen hallinnon uudistamisen kannalta relevantteja ja tärkeitä.  Päätöksentekoprosessien uudistaminen ja systeemisen muutoksen aikaansaaminen ovat keskeisiä tekijöitä laadukkaiden julkisten palveluiden turvaamisessa tulevaisuudessa. Sitra on osoittanut tällä alueella selkeää ajatusjohtajuutta ja edelläkävijyyttä


Evaluation of Sitra’s influence on the impact goal “Developing inclusive and adaptive governance”. Sitra publications 155 (2019).

The aim of the evaluation is to provide reliable and independent feedback information to support Sitra’s guidance, strategic management, operational planning and development. Key evaluation questions focus on the success of Sitra’s choices and the significance of Sitra’s role in promoting systemic change in Finland and internationally.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tuki (2019)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:21

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu jatkui läpi viime hallituskauden. Toteutuessaan uudistus vaikuttaa kaikkiin hallinnon tasoihin, kooten noin 425 olemassa olevaa paikallis- ja aluehallinnon organisaatiota 18 maakunnalliseksi organisaatioksi.

Julkaisu vetää yhteen maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa tiiviisti mukana olleiden asiantuntijoiden kokemuksia ja näkemyksiä maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelusta ja etenemisestä. Raportti on koottu osana tutkimushanketta, jossa on tarjottu tiedollista tukea maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun alueilla ja kansallisesti.

Tutkimus on ollut luonteeltaan kehittävää tutkimusta. Tutkimusryhmä on osallistunut koko hankkeen ajan uudistuksen valmisteluun kokoamalla ja päivittämällä ajankohtaista tilannekuvaa maakuntien valmistelusta. Tavoitteena on ollut muodostaa perusteellinen kokonaiskuva uudistuksen valmistelusta valtakunnallisesti nostamalla esiin onnistumisia ja epäonnistumisia valmistelun ajalta.

Selvityksessä tarkastellaan maakunta- ja sote-uudistuksen tähänastista edistymistä systeemisen muutoksen kautta. Lisäksi julkaisussa analysoidaan lainsäädäntövalmisteluja sekä syvennytään niin kansalliseen kuin alueelliseen näkökulmaan uudistuksen valmistelusta ja johtamisesta


Support for the preparation of the regional government, health and social services reform. Prime Minister’s office. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2019:21.

This final report was written as a part of a research project providing cognitive and informational support to the preparation of the health and social services reform both regionally and nationally. The report summarises the experiences and perceptions of the experts who have had an essential role in the preparation and progress of the reform. This research included a particular development perspective with the aim of supporting reform planning and implementation processes

Sääntelytaakan arviointi ja vähentäminen (2018)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2018:27

Sääntelytaakasta aiheutuviin kustannuksiin on alettu kiinnitettämään enemmän huomiota OECD- ja EU-maissa 2000-luvulla. Erityinen huomio on ollut hallinnollisessa taakassa, jolla tarkoitetaan raportointi-, järjestämis- ja säilyttämisvelvollisuuksista koituvia kustannuksia sääntelyn kohteelle. Lainsäädännön kustannuksia koskeva tieto ja lainsäädännön vaikutusarviointi on kuitenkin ollut Suomessa puutteellista.

Yhdessä Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa tuotettu tutkimus pyrkiii tuottamaan kattavan, realistisen ja moniulotteisen yleiskuvan sääntelytaakasta Suomessa. Erityisenä tavoitteena on ollut tunnistaa yrityksiin, kansalaistoimintaan ja yksittäisten ihmisten viranomaisasiointiin kohdistuvan turhan taakan keskeisimmät lähteet. Tutkimuksessa on pyritty tuottamaan kattava ja monipuolinen yleiskuva sääntelytaakasta Suomessa.

Yleiskuvan luomisen lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa sellaista tietoa, jonka perusteella sääntelytaakkaa voitaisiin vähentää. Tutkimuksessa hahmotellaan sääntelytaakan yleisiä lähtökohtia, eritellään kotimaisia ja ja kansainvälisiä kokemuksia sääntelytaakan hallinnasta sekä arviodaan kyseisten menetelmien soveltuvuutta Suomeen. Lisäksi havainnoidaan sääntelytaakan arvioinnin ja vähentämistoimien suhdetta muuhun säädöspoliittiseen keskusteluun. Raportissa esitellään kehittämiehdotuksia siitä, kuinka luoda toimivat rakenteet sääntelytaakan arvioinnille ja vähentämiselle.


Evaluating and reducing regulatory burdens. Prime Minister’s office. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2018:27.

 The aim of the study is to provide a comprehensive, realistic and a multidimensional overview of regulatory burdens in Finland. A special aim has been to identify the most relevant sources of unnecessary burdens on businesses, civic activity and individuals. . The report presents 15 proposals on ways to reduce or avoid regulatory burdens, including notions on implementation and legislative drafting.

Yksi yhdestä -malli osana sääntelyn kehittämistä ja arviointia (2018)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2018:13

Osana KPMG:n johtamaa konsortiota, Frisky & Anjoy oli mukana VN TEAS- hankkeessa, joka selvitti sääntelytaakan vähentämistä yksi yhdestä -periaatetta soveltaen. Keskiössä oli työ- ja elinkeinoministeriön kokeilu yksi yhdestä-periaatteen soveltamisesta, jossa lainsäädännön yrityksille aiheuttama sääntelytaakan lisäys on korvattava vastaavan suuruisella kustannussäästöllä.

Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman yksi painopiste oli turhan sääntelyn purkaminen, sääntelyn keventäminen ja säädöksille vaihtoehtoisten keinojen hyödyntäminen. Päätös yksi yhdestä-mallin soveltamisesta työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntötyössä pyrkii helpottamaan yritystoimintaa ja maataloutta keventämällä yritysten hallinnollista taakkaa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tutustuttiin kansainvälisten yksi yhdestä-kokeilujen tuloksiin ja niistä saatuihin kokemuksiin dokumenttianalyysin kautta. Toisessa vaiheessa työ- ja elinkeinoministeriön laatimaa yksi yhdestä-mallia testattiin kahden uuden lakihankkeen kohdalla, joita olivat: työaikalain valmistelu sekä elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistus.

Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa kokemuksia verrokkimaista, selvittää työ- ja elinkeinoministeriön yksi yhdestä-mallin vahvuudet ja rajoitukset sekä tukea ministeriöitä mallin kehittämisessä.


The ”one-in, one-out” model in regulatory improvement and assessment. Prime Minister’s office. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2018:13.

The project examined the one-in, one-out principle and advancing it in law drafting of the Finnish Ministry of Employment and the Economy and of the Ministry of Agriculture and Forestry. The project piloted the one-in, one-out model prepared by the Finnish Ministry of Employment and the Economy to assess the regulatory cost implications of the proposed Working Hours Act and the proposed Food Act.

Maakunnan ohjausmallit - MOHJU (2018)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2018:33

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä palveluiden järjestäminen ja tuottaminen eriytetään. Maakuntien ohjausmallit- MOHJU-hankkeessa selvitettiin, miten ohjausmalli tulisi rakentaa, jotta järjestäjä kykenisi mahdollisimman hyvin ohjaamaan tuotantoa kohti omia tavoitteitaan Onnistunut tuotannon ohjaus on edellytys asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Selvityksen tavoitteena on kuvata ohjausmallivaihtoehtoja maakunnan ja tuottajien välille. Näiden ohjauskeinojen tunnistamiseksi ja arvioimiseksi selvityksessä on kartoitettu sekä kotimaiset että kansainvälisesti erilaiset käytössä olleet ohjausmallit ja niistä saadut kokemukset. Lisäksi tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa siitä, mitkä ovat ICT- ja kiinteistöinvestointitarpeiden kehityssuunnat sote-sektorilla ja millaisia eroja näissä on nykyisten sairaanhoitopiirien välillä.

Selvitys jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan järjestäjän käytettävissä olevia palvelutuotannon ohjausmalleja. Tutkimuksessa paneudutaan organisaatioiden ohjaamiseen, ohjauksen taustalla vaikuttaviin ilmiöihin, ohjauksen toimintaympäristöön, ohjausmekanismien vaikutuksiin sekä epäsuoriin ohjauskeinoihin. Lisäksi esitellään aiempia käytännön kokemuksia sote-palveluiden ja kasvupalveluiden ohjaamisesta sekä eritellään näistä saatuja oppeja. Toinen osa keskittyy ICT-investointitarpeisiin sekä kiinteistöinvestointien ohjausvaihtoehtoihin. Siinä käsitellään palveluverkon ohjausta uudistuksen jälkeen, keinoihin ohjata palveluverkkoa kansallisesti sekä  tunnistettuja maakuntien  ICT- ja kiinteistöinvestointitarpeita. Sairaalainvestointien ohjaamisen käytäntöjä tarkastellaan kansainvälisen vertailun kautta.


Steering Models in the Finnish Counties. Prime Minister’s office. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2018:33.

One of the key requirements for the success of the  health and social services reform is that the counties learn to steer production in such a way that the goals that have been set up can be reached.  The reform also affects the management of real estate being used for the production of social and healthcare services while also creating new needs for the counties to invest in ICT.

This report is divided into two parts of which the first examines the service production steering models at the county’s disposal and the second real estate and ICT investment needs as well as alternative models for steering real estate investments.

Kohti uusia maakuntia: Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon esivalmisteluvaiheen yhteenveto (2017)

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2017:74

Sote- ja maakuntauudistus on yksi Suomen historian suurimpia hallinnollisia uudistuksia sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Uudistuksen tavoitteena on turvata tärkeät palvelut ja sujuvoittaa asiointia. Kansalaisille uudistus tarkoittaa pääsyä nykyaikaistettujen palveluiden piiriin, kun asiakaslähtöisyyden ja digitaalisten palveluiden merkitys korostuu. Samaan aikaan valtion resursseja kohdistetaan järkevämmin ja kustannustehokkuus paranee.

Frisky & Anjoy ja NHG Consulting Oy olivat osana MDI:n johtamaa konsortiota Kohti uusia maakuntia-tutkimuksessa. Tutkimuksen raportin sisältö painottuu sote- ja maakuntauudistuksen esivalmistelun ensimmäiseen vaiheeseen, käsitellen uudistuksen valmistelua ja toimeenpanoa. Raportissa nostetaan esiin niin uudistuksen teoria- kuin kansalaisnäkökulma. Lisäksi syvennytään uudistuksen lainsäädännön valmisteluun sekä sen tuomiin haasteisiin. Maakuntien esivalmisteluvaihetta tarkastellaan palveluiden järjestämisen, integraation, valinnanvapauden, digitalisaation ja rahoituksen kannalta.

Kohti uusia maakuntia-hankkeen tutkimus on luonteeltaan kehittävää tutkimusta, jossa on pyritty tukemaan uudistuksen suunnittelua ja toimeenpanoa. Raportissa esitellään kehittämisehdotuksia koskien uudistuksen jatkovalmistelua.


Towards new counties. Summary of the preliminary implementation of the regional government, health and social services reform.  Prime Minister’s office. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities 2017:74.

This report handles the preparation and implementation of the regional government, health and social services reform.

The research has included a particular development perspective with an aim at supporting the planning and implementation of the reform. At the same time, the research has tried to produce practical and immediately usable information for the regional and national implementation of the reform.

Other recent projects and publications

  • Uusikylä, Petri (2014). Kompleksisuus, kausaliteetti ja keskinäisriippuvuudet arvioinnin haasteina – kohti uutta paradigmaa? s. 16-37. Teoksessa: Näkökulmia arviointiin ja tarkastukseen. Lasse Oulasvirta & Lili-Anne Kihn & Pietu Mänttäri & Jani Wacker (toim.). Tampereen yliopisto. Tampere University Press. 2014.
  • Uusikylä, Petri (2014). Kehityspoliittisen toimikunnan vaikuttavuuden arviointi 2003-2014. Kehityspoliittinen toimikunta / ulkoasiainministeriö.
  • Uusikylä, Petri & Ahonen, Pertti & Takanen, Aliisa (2015). EU-vaikutusten arviointimallin tehostaminen. Valtioneuvoston kanslian julkaisu 3/2015. Helsinki.
  • Johanson, Jan-Erik & Husman, Päivi & Uusikylä, Petri (2015). Viisto, väistö ja vuorovaikutus - Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon kanssakäymisen muotoiluja. NodeHealth-hankkeen synteesiraportti. Työterveyslaitoksen julkaisuja. Juvenes Print. Helsinki 2015.
  • Virtanen, Petri, Petri Uusikylä, Janne Jalava, Seppo Tiihonen, Lasse Laitinen ja Kirsi Noro (2016). Valtioneuvoston yhtenäisyys – kansainvälinen vertaileva tutkimus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 49/2016.
  • Uusikylä, Petri, Sharpe, Mike et. al (2017). The Mid-term Evaluation of the AAL2 (Assisted Living Programme) Joint Programme. European Commission, Brussels.
  • Uusikylä, Petri & Tommila, Paula & Rinne, Pasi & Valtari, Heidi (2017). FRC International Disaster Preparedness and Disaster Risk Reduction (DPDRR) Programmes Thematic Study. Finnish Red Cross. Helsinki.
  • Ranta, Tommi, Samuli Manu, Valtteri Laasonen, Petri Uusikylä ja Riikka-Leena Leskelä (2017). Kohti uusia maakuntia. Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon esivalmisteluvaiheen yhteenveto. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 74/2017. 293 sivua.
  • Tuominen-Thuesen, Minna & Sievänen, Riikka & Jan Ljungman, Riikka & Kuusela, Hanna & Ahonen, Pertti ja Uusikylä, Petri (2018). ”Yksi yhdestä” –malli osana sääntelyn kehittämistä ja arviointia. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2018.
  • Rantala, Kati & Ahonen, Pertti & Alasuutari, Noora & Kauppila, Jussi & Kautto, Petrus & Kuokkanen, Kanerva & Römpötti, Essi & Saarenpää, Karolina & Tala, Jyrki & Uusikylä, Petri (2018). Sääntelytaakan arviointi ja vähentäminen. Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 27/2018.
  • Valtakari, Mikko & Ranta, Tommi &  Laasonen, Valtteri &  Manu, Samuli &  Leskelä, Riikka-Leena &  Rauhamaa, Heini &  Uusikylä, Petri &  Huttunen, Hannu-Pekka &  Vauhkonen, Teemu (2018). Yhteistyörakenteet pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden ja maahanmuuttajien palveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2018.
  • Leskelä, Riikka-Leena & Rissanen, Antti & Tolkki, Helena &  Valtakari, Mikko &  Uusikylä, Petri &  Ranta, Tommi (2018). Maakunnan ohjausmallit – MOHJU. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33/2018.
  • Peltonen, Milla & Uusikylä, Petri & Jalonen, Harri & Kaarnasaari, Anne & Leskelä, Riikka ja Öhman, Markus (2018). Kunnossa kaiken ikää -ohjelman arviointi. VALTION LIIKUNTANEUVOSTON JULKAISUJA 2018:5. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki.
  • Raisio, Harri & Jalonen, Harri & Uusikylä, Petri (2018). Kesy, sotkuinen vai pirullinen ongelma? Tiedon käyttö yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Sitran selvityksiä 139. Marraskuu 2018. Sitra, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri & Lintinen, Urho & Vauhkonen, Teemu (2018). Eviran PK-yritysten neuvonta- ja vientihankkeen arviointi. Evira 4.12.2018.
  • Ranta, Tommi & Laasonen, Valtteri & Manu, Samuli & Leskelä, Riikka-Leena & Rissanen, Antti & Uusikylä, Petri & Tala, Jyrki (2019). Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tuki. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:29. Helsinki: valtioneuvoston kanslia.
  • Wallenius, Tapio, & Uusikylä, Petri & Tran Minh, Anh Thu (2019). Final Evaluation of the Innovation Partnership Programme (Finland-Vietnam), Phase II. Ministry for Foreign Affairs.
  • Uusikylä, Petri & Stenfors, Sari & Salminen, Vesa & Kotiranta, Sami & Lamminkoski, Helka (2019). Yhteiskunnan muutosvalmiuden tukija. Sitran "Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi" vaikuttavuustavoitteen arviointi. Sitran julkaisuja 2019.
  • Jalonen, Harri & Uusikylä, Petri & Hyttinen, Ritva (2019). Monimuotoisuuden kohtaaminen ja johtaminen. Teoksessa Pietiläinen, Ville & Syväjärvi, Antti (toim.). Johtamisen psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.
  • Uusikylä, Petri (2019). Endeavour to Find Evidence. The Role of Evaluation in Complex Systems of Governance. Academic Dissertation. University of Helsinki, Publications of Faculty of Social Sciences 130/2019. Helsinki: Unigrafia.
  • Ahonen, Pertti & Uusikylä, Petri & Sievänen, Riikka (2019). Yrityksiin kohdistuvien julkisten sääntelyvaikutusten arviointi: Neo-institutionaalinen tutkimus kontekstista, kansainvälisistä vaikutteista ja kotimaisista kokemuksista. Hallinnon tutkimus 3/2019. 191-206.
  • Uusikylä, Petri & Tommila, Paula & Uusikylä, Ida (2020). Disaster Management as a Complex Adaptive System. In Lehtimäki, H. & Uusikylä, P. & Smedlund, A. (Eds.). Society as an Interaction Space. A Systemic Approach. Translational Systems Sciences. Singapore: Springer.
  • Uusikylä, Petri & Ahonen, Pertti & Hietakangas, Nina K. & Nurmi, Johanna (2020). Finland in Stockmann, Reinhard & Meyer, Wolfgang & Taube, Lena (Eds.) Institutionalisation of Evaluation in Europe. London: Palgrave Macmillan.
  • Uusikylä, Petri (2020). Towards Innovative Pedagogy and Learning Business Ecosystem. The Final Evaluation of the IRIS Project (HEI-ICI: Turku University of Applied Sciences and Tumaini University Dar es Salaam College (TUDARCo). Turku: Turku University of Applied Sciences.
  • Lehtonen, K.; Uusikylä, P. (2021). How Do Networks Reflect Collaborative Governance? The Case of a Sport Policy Program. Int. J. Environ. Res. Public Health 2021, 18, 7229. https://doi.org/10.3390/ijerph18147229
  • Rantala, Kati & Inka Järvikangas & Samuli Pitzén & Petrus Kautto & Pertti Ahonen, Petri Uusikylä & Suvi Jaakkola & Sanna-Riikka Saarela & Olli-Pekka Aaltonen & Chris Carling (2021). Lakien toimivuuden seuranta ja jälkiarviointi. Nykytilan kuvauksesta kehittämisehdotuksiin. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:28. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri & Jalonen, Harri & Lintinen, Urho & Kotiranta, Sami & Jaakkola, Suvi (2021). Julkisen sektorin systeeminen muutos. Kokemuksia maailmalta. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:15. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri & Lintinen, Urho & Jaakkola, Suvi (2020). #TaideMaksaa. Taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilun arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2020:19.
  • Ahonen, Pertti & Uusikylä, Petri (2020). Oppeja maailmalta: lainsäädännön jälkiarviointi lisää avoimuutta. Policy Brief 26/2020. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri & Lähde Kristiina & Lintinen, Urho & Jaakkola, Suvi (2021). Muotoaan etsivä virasto. Taiteen edistämiskeskuksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:11. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Lähteenmäki-Smith, Kaisa; Manu, Samuli; Vartiainen, Pirkko; Uusikylä, Petri; Jalonen, Harri; Kotiranta, Sami; Lintinen, Urho; Annala, Mikko; Gronchi, Iacopo; Leppänen, Juha; Mertsola, Silva (2021). Government steering Beyond 2020 : From Regulatory and Resource Management to Systems navigation. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:17. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri, Lintinen, Urho, Djakonoff, Vera (2021). Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi. Kansainväliset käytännöt. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:35. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri & Hyytinen, Kirsi-Maria & Räkköläinen Mari (2021). Tuomarista maailmanparantajaksi – arvioinnin muuttuva rooli kompleksisessa maailmassa. Teoksessa: Lili-Anne Kihn, Lasse Oulasvirta, Janne Ruohonen, Jaakko Rönkkö, Matti Urpilainen ja Jani Wacker (Toim.) Tarkastus, arviointi ja valvonta murroksessa. Tampere University Press. Tampere. [vertaisarvioitu]
  • Salminen, Vesa; Halme, Kimmo; Järvelin, Anne-Mari; Kettinen, Juha; Uusikylä, Petri; Lintinen, Urho; Stenvall, Jari; Vakkuri, Jarmo; Johanson, Jan-Erik (2021). Valtionhallinnon tulosohjausmallin arviointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:33. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri (2021). Sukellus systeemiajattelun syvään päätyyn. Työn tuuli 1/2021. Helsinki
  • Uusikylä, Petri; Lonka, Harriet; Pelttari, Hannu; Jalonen, Harri; Laitinen, Kari; Sederholm, Teija; Huhtinen, Aki-Mauri; Anttonen, Markku; Niskanen, Ville-Pekka; Vartiainen, Pirkko; Tikanmäki, Ilkka (2021). Viljasta verkostoihin : Huoltovarmuuskeskuksen arviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:32. Julkaisun pysyvä osoite on http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-733-5
  • Uusikylä, Petri & Ketola, Johanna & Oreschnikoff, Aleksis & Aula, Pekka & Kuosmanen, Jaakko & Jaakkola, Suvi & Jalonen, Harri (2021). Kohti mahdollistavaa tiedediplomatiaa. Suomalaisen tiedediplomatian tila ja kehittämistarpeet. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:41. Valtioneuvosto, Helsinki.
  • Uusikylä, Petri, Urho Lintinen, Harri Jalonen, Hannu Pelttari, Pekka Peura, Aleksis Oreschnikoff (2021). Vakaasta valvojasta muutoksen mahdollistajaksi. Energiaviraston ulkopuolinen arviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:66.
  • Jalonen, H., Uusikylä, P., Keinänen, A., Kallunki, V., Huhtinen, A-M., Lonka, H., Laitinen, K., Jukka, L., Jokipii, A. (2021). Tiedon huoltovarmuutta etsimässä. Vaasan yliopiston raportteja 28/2021.
  • Salminen, Vesa; Roiha, Ulla; Haila, Katri; Uusikylä, Petri; Lintinen, Urho; Keinänen, Anssi; Saes, Lisanne; Van der Linden, Erika (2022). Innovaatiomyönteisen sääntelyn käytännöt kasvualoilla. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:1.
  • Vuorela, Maarit, Pekkala, Henrik, Halme, Kimmo, Salminen, Vesa, Uusikylä, Petri ja Oreschnikoff, Aleksis (2022). Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ulkoinen arviointi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2022:15.
  • Uusikylä, Petri; Lintinen, Urho; Köngäs, Olavi; Leskinen, Juha-Pekka (2022). Käynnissä Ryhti-liike. Ryhtihankkeen kehittävä arviointi. Loppuraportti. Ympäristöministeriö ja Frisky & Anjoy 2022.
  • Uusikylä, Petri (2022). Järjestöt systeemisen muutoksen mahdollistajina.14-22. Teoksessa Mäkipää, Erica & Aalto-Kallio, Mervi (toim.): Muutosten tiet kietoutuvat yhteen. SOSTEn julkaisuja 2/2022. SOSTE, Suomen sosiaali ja terveys ry. Helsinki.
  • Jalonen, H., Uusikylä, P., Lonka, H., Laitinen, K., Jokipii, A., Huhtinen, A-M., Rantamäki, A., Kallunki, V., Niskanen, V-P., Keinänen, A, (2022). Kansallinen varautuminen edellyttää tilannetietoisuutta, joka rakentuu yhteiskunnallisten toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. IRWIN-hankkeen Policy Brief 1/2022.
  • Jalonen, Harri & Lähteenmäki-Smith, Kaisa & Manu, Samuli & Uusikylä, Petri & Branders, Minna (2022). Ilmiölähtöinen hallinta sotkuisessa maailmassa. Teoksessa: Jäntti, Anni & Kork, Anna-Aurora & Kurkela, Kaisa & Leponiemi, Ulriika & Paananen, Henna & Sinervo, Lotta-Maria & Tuurnas, Sanna (Toim). Hallinnon tutkimuksen tulevaisuus. Vastapaino. Tampere.
  • Uusikylä, Petri; Oreschnikof, Aleksis; Lintinen, Urho; Jaakkola, Suvi; Lampinen, Seppo; Valtonen, Saara; Salminen, Vesa; Kettinen, Juha (2022). Paransiko sääntelyuudistus liikenteen palveluita? Liikennepalvelulain jälkiarviointi. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 2022:11. Helsinki.
  • Kivelä, Juhani & Uusikylä, Petri (2022). Suomalainen edustuksellinen demokratia on vaikeuksissa. Kanava 5/2022, s. 28 – 35. Otavamedia.
  • Uusikylä, Petri & Jalonen, Harri (2023). Systeemiajattelun alkeet ilmiölähtöistä ymmärrystä varten. 7-21.Teoksessa: Uusikylä, Petri & Jalonen, Harri (Toim.). Epävarmuuden aika. Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? Into Kustannus. Helsinki
  • Jalonen, Harri & Uusikylä, Petri (2023). Yhteiskunnallinen resilienssi systeemisen muutoksen mahdollistajana. 25-47. Teoksessa: Uusikylä, Petri & Jalonen, Harri (Toim.). Epävarmuuden aika. Kuinka ymmärtää systeemistä muutosta? Into Kustannus. Helsinki.
  • Uusikylä, Petri & Keinänen, Anssi & Vartiainen, Niko & Ervasti, Kaijus & Salminen, Vesa & Kettinen, Juha & Lintinen, Urho, & Köppä, Lassi & Lindström, Elina (2023). Kohti laadukasta lainvalmistelua. Lainvalmisteluprosessin laatuindikaattorit. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:13.
  • Uusikylä, Petri & Jokinen, Jari & Lintinen, Urho (2023). Julkisten palveluiden kansalais- ja asiakaskokemuksen tietopohjan nykytila. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:7. Helsinki.
  • Uusikylä, Petri & Keinänen, Anssi & Vartiainen, Niko & Ervasti, Kaijus & Salminen, Vesa & Kettinen, Juha & Lintinen, Urho, & Köppä, Lassi & Lindström, Elina (2023). Towards High-Quality Law Drafting Quality Indicators of the Law Drafting Process in Finland. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:37.
  • Uusikylä, Petri & Oreschnikoff, Aleksis & Väätäinen-Chimpuku, Senja & Pellini, Arnaldo (2023). Participation of Finnish Public Sector Institutions in the Implementation of Development Policy and Cooperation: Opportunities and challenges. Publications of the Ministry for Foreign Affairs 2023:6
  • Pertti Ahonen, Ville-Pekka Niskanen & Petri Uusikylä (2023). Koronapandemian hallinta Suomessa 2020–2022: Hallintapyrkimykset, hallintatavat ja hallintotapojen käyttö. Hallinnon tutkimus 2/2023. 113-130.
  • Uusikylä, Petri & Köppä, Lassi & Jaakkola, Suvi & Paavola, Juho-Matti (2023). Kohti yhteistä ikäystävällistä Suomea. Kansallisen ikäohjelman vaikuttavuusarviointi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja.
  • Patrik Nordin & Petri Uusikylä (2023). Pandemian johtamisesta syndeemiseen kriisien hallintaan – teoreettis-käsitteellinen syndemioiden uudelleenkehystys pandemiakontekstissa. Hallinnon tutkimus 2/2023. 255-269.
  • Uusikylä, P. & Virtanen, P. (2023). Finland, Public Policy in. In: van Gerven, M., Rothmayr Allison, C., Schubert, K. (eds) Encyclopedia of Public Policy. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-90434-0_87-1
  • Autioniemi, J., Nordin, P., Jalonen, H., Jalonen, K., & Uusikylä, P. (2023). Tilannetietoisuuden paradoksit terveyskriisissä: Tiedonmuodostuksen jännitteet sidosryhmien välillä. Politiikka, 65(3). https://doi.org/10.37452/politiikka.125024
  • Keränen, J. & Salmela, L. Mäkitalo, K. & Uusikylä, P. & Jalonen, H. & Risteli, H. (2023). Digitaalinen kotirintama – kansallisen resilienssin joukkoistaminen. Matinen. Puolustusministeriö. Helsinki.
  • Rantamäki, A., Uusikylä, P., & Jalonen, H. (2023). Information Resilience in Networks: An Analysis of a National Security Legislation Evidence Base. Scandinavian Journal of Public Administration. https://doi.org/10.58235/sjpa.2023.14068.
  • Uusikylä, P. & Lintinen, U. & Köppä, L. (2024). Museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja museopoliittisen ohjelman 2030 arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2024:2.